Turistit

Lomalaisia kutsuttiin kylällä ennen turisteiksi ja nimitys elää vielä 2000-luvullakin.

Äkäslompolon matkailun voidaan katsoa alkaneen vuonna 1933. Silloin metsänhoitaja Torsten Rancken houkutteli paikalle ystävänsä metsänhoitaja Jarl Lindforsin vaimoineen.  Puoliso Runa Lindfors oli voimistelunopettaja ja työskenteli myös ruotsinkielisessä naisten liikuntajärjestössä. Mukana oli myös kaksi muuta naista ja heidän tarkoituksenaan oli tutkia mahdollisuuksia järjestää naisten hiihtokursseja Äkäslompolossa. Niinpä ensimmäinen naisten hiihtokurssi järjestettiin täällä jo keväällä 1934. Majoitus oli Riihen talossa ja ruuan naiset laittoivat itse. Kursseja järjestettiin vuosittain. Kun Karinivan maja valmistui v. 1939, kursseja pidettiin siellä. Jarl "Laale" Lindfors (1898-1975) ja Runa "Nunni" Lindfors ((1904-1897) olivat aktiivisia Karinivan kävijöitä. Karinivan majan seuraan kuuluivat myös Schaumanin veljekset Benny, Birger ja Rabbe, jotka toimivat hiihdonopettajina. Gunnar Stenfors oli myös yhdistyksen jäsen, Karinivan käyttäjä ja hiihdonopettaja. Hän opetti kyläläisiä matkailun hoitamisessa ja järjesti emännille kursseja ruuan laitossa ja hygieniassa. Stenforsista tulikin kylän matkailun merkittävin kehittäjä. Hän perusti Karinivan majan viereen oman matkailumajan Stenan 1947-48.  

- 6146.jpg

Tässä Wava von Essen saamelaispuvussa Kukaslompolossa vuonna 1939. Wava oli useana vuonna lomalla Kukaslompolossa. Hän käytti Aino ja Juho Palomaata Helsingissä. Pettymys oli, että he eivät päässeet Wavan omistamaan kartanoon Helsingin Vuosaaressa, vaan asuivat Wavan kustantamana hotellissa. Wava on kuuluisaa ja laajaa von Essenin aatelissukua, jota löytyy eniten Ruotsista ja Suomesta. Wava on koko nimeltään Sigrid Wava Anna von Essen ja opiskeli agronomiksi eläen vuodet 1902-1985. Hänet on haudattu Halikkoon. 

 

- 6225.jpg

Oikealla kreivitär Aina Hamilton Kukaslompolossa 1939. Hänen vieressääm Veera Palomaa (m. Kangosjärvi). Turisteista oli hauska pukeutua Lapin pukuihin ja ne olivat talvella käytännöllisempiä kuin heidän omat varusteensa.

 

 - fe09008.jpg

Pallaksella oli jo varhain aitoa ohjelmapalvelua turisteille. Kuvassa Pallaksen vanha vuonna 1938 avattu hotelli, joka tuhoutui sota-aikana. Ylläkselle oli suunnitteilla samanlainen hotelli nykyisen Äkäslompolon parkkipaikan seutuville. Suomen matkailijayhdistyksen laadituttamat valmiit piirustukset jäivät käyttämättä, koska sota katkaisi kaikki rakennushankkeet.

 

Päivän hiihdon jälkeen voi illalla hetkisen lukea piisin valossa. (Joulukuu 1938)

- fe09014.jpg
Myös kuuluisuuksia kävi hiihtämässä Äkäslompolossa. Helismaat kiittävät tässä Jouni Kaulasen perhettä majoituksestaan.

Tässä Reino Helismaa viihdyttää kyläläisiä Jounilan tuvassa.

- niskakoski-22.jpg

Turistit tauolla Multakodalla lähellä nykyistä Kotamajaa (1959). Multakota oli erittäin suosittu ja hyvä taukopaikka. Se oli hyvä
myös yöpymisiin, koska se oli maan alla ja erittäin lämmin. Koko peräseinä oli lavitsaa ja siihen mahtui monta nukkujaa. Lavitsaa
vastapäätä oli hyvä piisi. Kota päästettiin rappeutumaan.

- lapinkasteen-jalkeen.jpg

Ensi kertaa Lappiin tulleet kastettiin keksityillä menoilla ja ryhmän vetäjä oli alussa itse kastava Velho. Oleellista oli laittaa nokimerkki jokaisen kasvoille merkiksi kasteesta. Hilpeätä on meno tässäkin kuvassa.

Koronan peluu oli yleinen iltaviihdyke ja samoin lukeminen. Valoa oli riittävästi vain yhdessä paikassa.

- pelattiin-koronaa.jpg

-

- pantomiini.jpg

Majapaikoissa keksittiin jotain yleistä ohjelmaa. Usein kilpailu tapahtui joukkueittain kuten appelsiin pito leuan alla ja sen siirto seuraavalle henkilölle.  Kuvassa on jokin pantomiiniesitys eli katsojien piti nopeasti arvata, mitä henkilä esitti.

 

- kahvistelu-pirtissa.jpg

Yleensä iltaisin vain juteltiin ja kahvisteltiin.

 

- kerrossangyt.jpg

Suomen Ladun ryhmää 1950-luvulla. Tiheä tunnelma ja laudasta tehtyjä sänkyjä. Heimo Äkäslompolo oli Rantalassa tehnyt näitä. Kerran yhteen sänkyyn oli mennyt kaksi isoa ihmistä ja sänky hajosi. Putoajat valittivat tästä Heimolle, mutta tämä totesi, "ettei sitä oltu rikisteröitykhään ko yhele".

- niskakoski-27.jpg

Tässä Kåre Lagerbohmin vuonna 1968 ottamassa kuvassa on partiolaisten telttaleiri Röhkömukassa lähellä Tunturintietä. Majapaikkoja ei riittänyt kaikille kevätsesongin aikaan ja partiolaiset asuivat muutoinkin teltassa.

Sodan jälkeen teekkarit majoittuivat Sivulan maille telttoihinsa. Einari Kangosjärvi lämmitti heille päivittäin savusaunan ja kuumensi pesuvedet.

- 1.gif

Autot lisääntyivät nopeasti sodan jälkeisinä vuosikymmeninä ja telttamatkailusta tuli suosittu lomamuoto. Lapissa kävi paljon matkailijoita ja usein pistäydyttiin myös naapurimaissa. Autossa onkin sekä Ruotsin, että Norjan viirit. Perhe on pysähtynyt jäätelölle Äkäsjoensuun kioskille 1960 luvulla. Viranomaiset ovat jälleen laittaneet tienviitan ilman paikallistuntemusta. Viitta "Kuerjoen kalastuspaikka" ja kilometrit ovat kyllä Äkäsjokea.

- akasvinkki.jpg

Suomen autokannan ja elintason kasvettua alkoi Lappiin suuntautua telttamatkailua. Kulkijoita yritettiin käännyttää myös Äkäslompoloon valtatien varteen pystytetyllä kyltillä ja opastuskahviolla. Hyvä ajatus ei toiminut ja rakennus purettiin pois. (Pohjolan Sanomat/arkisto 7.7.1987)