Metsätyö

img_4992.jpg

Tukkimiesten perunankuorinta sujuu soitellen. Mikähän kämppä tämä on? Ovi on pitkällä seinällä ja miesten takana jokin lisärakennus.

 

- img_2489.jpg

Savottakämppä oli tehty pyöreistä puista ja tilkkeenä oli sammalta. Majapaikka vaati jatkuvaa lämmitystä ja kovalla pakkasella sisällä tuli silti kylmä.

- img_2430.jpg

Hannukaisen suurten savotoiden työväkeä. Puukehikkoinen pokasaha on nostettu selvästi näkyville. Sen oikealla puolen on kahden miehen sahattava justeeri, jonka päät on sidottu yhteen kuljetusasentoon. Kevät on jo pitkällä ja kohta hakkuut lopetetaan ja aletaan uittotöihin.

- img_2499.jpg

Metsätöiden lomassa pidettiin ruoka- ja kahvitaukoja. Repusta löytyi leipää ja usein silavaa, jota sulatettiin paistinpannussa rasvaksi nuotion lämmössä. Rasvaan kastettu leipä oli yleinen ateria. Pannukahvit sai keittää jälkiruuaksi. Vasemmalla Einari ja Eelis Kangosjärvi ja oikealla Jussa ja Arvid Utterström.

 

- img_2493.jpg

Tuure/Tyyre Kaulanen on 1930-luvulla menossa Voikko hevosensa kanssa kohti lanssia. Kyydissä hakkuri Tuure Friman. Taustalla toinen hevonen menee hakemaan uutta tukkikuormaa.

- img_2490.jpg

Tukkeja kuljetettiin myös vahvemmilla poroilla. Poron sai halvemmalla kuin hevosen, mutta poron kuorma oli pienempi ja rahantulo vähäisempi (1930-luku).

- img_2423.jpg

Aukusti Raittimo ajamassa tukkeja uuden ajan vehkeellä. Kuorma on kiinnitetty kettingeillä paitsi päältä, niin myös välistä. Yhdessä ylimmistä tukeista on uiton erottelumerkki "X", joka kuului Kemi-yhtiölle  Yksi ikävimmistä uittomerkeistä oli ruotsalaisen Torpshammars AB:n numero 4, joka piti saada veistettyä ilman lohkeamista. Aukusti oli nuorena kaatamassa puita kun sahan terä katkesi. Kun muutoinkin oli aamulla vastustanut, niin Aukusti löi loputkin sahasta kantoon ja sanoi tämän työn riittävän. Hän meni armeijaan Viipurin autokomppaniaan ja sai myöhemmin hankittua tämän kuorma-auton.

- img_6066.jpg

Neuvostoliiton Suomen maksettavaksi määräämiä sotakorvauksia varten Äkäslompolonkin lähettyviltä kaadettiin metsää rankalla kädellä paikoin ihan sileäksi. Tässä tukit odottavat tulvan nousua ja uittoa. Ilta Äkäslompolo toimi kokkina miehille ja istuu tässä tukilla keväällä 1947. Kuvauspaikka on Äkäsjoelta Kuopan lähellä olleen kämpän seutuvilta.

-

Kalle Kangosjärvi (s. 1910) ja Heikki/Henne Äkäslompolo (s. 1905) Luosusta metsätöissä. Kallella on kädessään kuuden jalan mittatikku.

- img_2356.jpg

- img_3053.jpg

Tukkikämpän tiivitunelmainen ja aromikas sisäkuva. Edessä toinen vasemmalta on Heino Kaulanen ennen sotia otetussa kuvassa.

-

Suuriin savottoihin tarvittiin kämppäemäntiä kokeiksi. Heitä varten painettiin vuonna 1948 vasittu käsikirja. Käsikirjassa opastettiin siisteyteen ja järjestykseen. Lisäksi kirjassa on erilaisia ruokaohjeita.

- img_3916.jpg

Savotoilla oli omat sääntönsä ja usein nämä kolme kerrotaan tärkeimmiksi. Leimaamattoman puun kaadosta tuli heti lopputili. Pientä tappelua sai esiintyä, mutta miehen taposta joutui vastuuseen. Kämppäemäntään koskemisesta tuli ankarin rangaistus eli sakinhivutus. Siinä oli hengenlähtö lähellä. Rangaistusuhka oli näin ankara siksi, että savotoille tarvittiin naisia ruuanlaittoon ja miesporukan keskellä heille tarvittiin turvalliset olosuhteet.

 

- img_3745.jpg

Kellokkaan savottanäytöksessä v. 2010 esiteltiin vanhan ajan metsätyömiesten ruokaa. Läskiä paistetaan pannussa, sulaneeseen rasvaan kastetaan ruisleipää ja leivän päälle laitetaan paistunut läski. Myöhemmin ruokaa kevennettiin laittamalla siihen lisukkeeksi makkaraa kuten "Kulkurin käyrää" tai vastaavaa lenkkiä. Kuvan hattupäinen taiteilija Jyri Makkonen odottelee vesi kielellä valmista.

 

- img_6706.jpg

Aukusti Raittimo metsätöissä Kuopan Mikko-hevosen kanssa. Näin ison kuorman saattoi laittaa hyvälle hevoselle kun ensin haki alkukuorman umpisesta ja sitten laittoi lisää jäädytetyn varsitien varrelta.

- ja21019.jpg

Polttopuita voitiin hakea metsästä myös poroilla. Paras tapa oli hiihtää poron edellä, niin että se seurasi perässä kuten oli oppinut seuraamaan raidossa toista poroa.

 

1950 luvun alussa uitettavat puut piti kuoria eli "parkata" ennen uittamista. Parkkaus oli tekijälle raskasta ja myyjälle vähemmän tuottavaa, mutta yhtiö hyötyi, kun vähemmän puuta upposi uiton aikana.

Kun ensimmäisiä mökkejä alettiin rakentaa, niin niiden hirret myös parkattiin huolella. Kuvassa voi olla  Pauli Gardin.                                                            

- - 
img_7051.jpg

-

- img_4451.jpg

Pöllin parkkauspaikalla on tauko. Rakennelmaa käytettiin parkattujen puiden vierittämiseksi jokeen uittoa varten. Keskellä oleva voi olla Markku Kaulanen. Lippalakkien perusteella kuva on 1950-luvulta. (Kurun albumista).

- img_3776.jpg

Vaattojärvestä kotoisin oleva Aarre Rautio esittelee näytöksessä 19.9.2010 pöllin parkkausta. Kovin on puu lanssissa jo kuivunut! Aarre oli Metsähallituksen töissä vuosikymmeniä ensin hevosmiehenä ja sitten hakkurina. Viimeinen talvi savottakämpällä oli vuosi 1969, jonka jälkeen työmiehet kuljetettiin töihin ja koteihinsa MH:n Transitilla.

Einari Palomaa on saanut Peurakaltion kämppäemännän kainaloonsa keväällä uiton aikana. Peurakaltion kämpällä toimii latukahvio.

- img_6796.jpg

-

Äkäslompolon seudulla oli suuria savottoja. Tässä Ojajärven lähellä olleen metsäkämpän portailla vuonna 1955 vasemmalta Alli Baas (myöh. Aikio), Santeri Pietikäinen ja Anja Lahdenperä (myöh. Ristimella)

- img_7201.jpg

-

- img_3041.jpg

Nukkumista varten kämppään rakennettiin tällainen ritsi seinästä seinään. Siinä miehet nukkuivat kylki kyljessä. Nukkumaritsin lisäksi kämpässä oli pöytä, tulisija ja toisella seinustalla mahdollisesti pienempi ritsi. Tulisija oli yleensä vain kamiina, joka jäähtyi heti tulen sammuttua. Vaatteita ja varusteita kuivattiin katosta roikkuvissa telineissä tai koukuissa. (Valkeajoen leimauskämppä elok. 2010).

 

Kämppiä lämmitettiin tällaisilla rautakamiinoilla. Kamiina oli helppo sytyttää ja lämmintä tuli äkkiä. Kun tuli oli palanut jonkun aikaa, niin siihen sai heittää palamaan jäässä olevia tuoreita koivujakin. Mutta kun tuli sammui, niin kylmä tuli äkkiä ja viluisin sai nousta laittamaan uudet tulet.

 

Kamiinan vieressä roikkuu puinen kuivausteline, johon laitettiin kintaita, vanttuita ja sukkia kuivumaan yön ajaksi.

- img_3759.jpg

-

 

- niskakoski-16.jpg

Neuvostoliiton vaatimat sotakorvaukset vaativat kaatamaan valtavat määrät puita. Jälki oli näin järkyttävää Kuerjoen ja Valkeajoen maisemissa (1960).

 

- niskakoski-17.jpg

Avohakkuuta pahimmillaan. Äkäslompolon seudulla ja muuallakin Lapissa Metsähallitus hallitsi paljon maita. Laajojen alueiden sileäksihakkuu onnistui täällä helpommin kuin yksityisten mailla.

 

- niskakoski-23.jpg

Kun hakkuut oli tehty ja siirrytty seuraavaan paikkaan, niin maisemahuollosta ei juuri välitetty. Tässä hylätyn kämpän paikka Pakasaivon tien varrella (1960).

 

- - 
img_7078.jpg

Tukinajoa pitkin varsitietä mahdollisesti Kaupinojan varresta. Aatos Kaulanen seisoo tukkikuorman vierellä.