Riihen talo

Kaikki Äkäslompolot asuivat samalla tilalla ja ilmeisesti yhdessä isossa rakennuksessa vielä 1800-luvulla. Perimätiedon mukaan tämä iso rakennus paloi 1830-luvun alussa. Tilapäismajoitus rakennettiin talon riiheen. Riihen tilalle rakennetun uudisrakennuksen rakensi Heikki Heikinpoika Äkäslompolo (1808-1877) perheelleen, jonka muodostivat tällöin vaimo Anna Ollintytär Rautio ja lapset Pekka Aadolf ja Heikki Immanuel. Uudisrakennus valmistui ilmeisesti 1849 ja sai perintönä pitää nimen Riihi. Heikin tytär Tiina Ulrika (1850-1924) meni naimisiin serkkunsa Arvid Äkäslompolon (1853-1923) kanssa. Talon omat pojat eivät olleet terveitä ja vävy Arvid tuli Heikin jälkeen talon isännäksi. Riihen toinen tytär Matilda Katarina meni myös naimisiin serkkunsa Taneli Alarikin kanssa ja muutti Tanon talon emännäksi.

Arvidille ja Tiina Ulrikalle syntyi Riihellä kuusi lasta. Vanhin poika Simon Justiinus (1878-1939) sai 1902 vaimon kurtakkolaisesta Sandra Maria Palovaarasta (1881-1963). He asuivat ensin Simonin eli Simpan kotitilalla Riihellä. Vuonna 1916 Arvid ja Stiina testamenttasivat omaisuutensa syytinkiä vastaan pojalleen Einarille. Einari muutti kuitenkin Amerikkaan samana vuonna. Nyt Arvid ja Stiina vuokrasivat testamenttaamansa tilan lapsilleen Otolle ja Hilmalle. Otto meni 1922 naimisiin riihelle1919 piiaksi tulleen Amanda Viuhkolan (1892-1981) kanssa. Vanhaemäntä Stiina Ulrika ei pitänyt ollenkaan tästä naimakaupasta ja vihoitteli miniälle koko loppuelämänsä. Oton sisar Hilma Kristiina (1888-1941) meni 1918 naimisiin Lorens Gardinin (1881-1964) kanssa asuen Riihen tuvassa vuoteen 1939. Tällöin he rakensivat hankkimilleen Riihen maille oman talon Jakolan.

Otto ja Amanda eivät saaneet yhteisiä lapsia. Amandalla oli oma tytär Linda, jonka isänä pidettiin Lieterovan Jussa Lanttoa. Linda meni naimisiin Armas Frimanin kanssa ja vanhukset tekivät syytinkisopimuksen näiden kanssa. Nuorelle parille syntyi nopeassa tahdissa neljä lasta. Armas kaatui Talvisodan alussa 19.12.1939 ja perhe asui edelleen Riihellä vanhusten kanssa. Otto kuoli 1952 ja uudelleen naimisiin mennyt Linda kuoli 1959. Amanda-mummo hoiti lapsia ja kasvattilapsia suurella lämmöllä. Lindan tyttären Mailan lapset Pirjo, Jarmo ja Jari puolisoineen jatkavat Riihen tilalla yrityksissään. Mailan putiikkia hoitavat Pirjo, Jari ja Jarin puoliso Jaana. Jarmo ja puoliso Hilkka toimivat Ykkös Caravanissa ja Lyhty-kahvilassa. Lindan pojan Kalevin tytär Pirkko pitää Riihen mailla Ruskapirtti-nimistä yritystä. Sisar Paula Friman asuu vieressä. Riihen tilan mailla asuu edelleen Lindan tytär Orvokki Tapojärvi ja Lindan nuorimmalla lapsella Annella on lähellä kesämökki Äkäsjoen varrella.

Riihen talo on kyläteiden risteyksessä ja siitä muodostui kylän keskuspaikka. Tähän auttoivat varhaisen tien päättyminen tilalle ja kylän ensimmäinen puhelin ja myöhemmin puhelinkeskus ja yleisöpuhelin. Merkittävää oli myös se, että Amanda oli kirjoitustaitoinen ja kirjoitti kauniilla käsialalla kyläläisten puolesta erilaisia asiakirjoja ja kirjelmiä. Amanda oli aikaansaapa nainen. Riihellä pidettiin ja ruokittiin paljon turisteja ja kylän turismi alkoi Riiheltä. Kylään saatiin koulu Amandan aloitteesta ja koulu oli aluksi kaksi vuotta Riihen Paakari-rakennuksessa. Myöhemmin samassa rakennuksessa oli muutaman vuoden ajan Tornionlaakson Osuusliikkeen myymälä. Rakennukset ovat purettu lukuun ottamatta päärakennuksen hirsiä, jotka ovat kahden majoitusrakennuksen sisäseininä.  

- 6959.jpg

Tässä Riihen talo vuoden 1933 kuvassa.

Kuvan keskellä Tanon talon Erkki Vilho Äkäslompolo eli Iso-Vilkko sahti- tai kiljukannu kädessä (1875-1940) seuranaan kaksi turistia. Vasemmalla on insinööri Matti Andelin Hangosta ja oikealla insinööri Wrede Teijosta. Riihen kuistin vierellä leikkivät pikkutytöt ovat Ilta Äkäslompolo ja Alli Gardin.

Talon katolle johtavat tikapuut ovat tulipalovaaran takia kaksoistikkaat eli toista puolen voi kiivetä ylös ja toista puolta voivat  toiset tulla samaan aikaan alaspäin. Pärekaton teossa tällaiset tikkaat olivat myös kätevät.

 

Arvid ja Stina Ulrika Äkäslompolon poika Einar (1894-1929)  muutti vuonna 1916 Amerikkaan ja asui 1920-luvun lopulla Seattlessa, Washingtonin osavaltiossa. Einar sai kotilansa testamentilla, mutta hänen kuoltua se meni sisaruksille.

- img_2269.jpg

- img_0499.jpg

Tässä Riihen talon luona vuonna 1933 otetussa kuvassa noin 12-vuotiaat toiset serkut Antti Pietari Äkäslompolo (1922-1973), vas. ja Pauli Immanuel Äkäslompolo (1920-1941) ovat menossa ongelle. Huomaa poikien tyylikkäät hatut, tuohikontit ja luomuvapaiset onget. Paulia kutsuttiin nimellä Kustin Pauli isänsä Karhu-Kustin mukaan.  Pauli kaatui jatkosodassa vasta 20-vuotiaana 8.9.1941 Sallan rajan tuntumassa Voitajoella.

 

 

 

"Otto Äkäslompolo i sina välmaktsdagar." Torsten Rancken on kirjoittanut näin ottamaansa kuvaan ja vuosi on todennäköisesti 1934. Tällöin Otto oli vielä  "Voimissaan ollessaan". Otto sairasteli paljon ja kuoli 1952. Reessä istuva nuorukainen on Armas Friman (1916-1939), joka asui ja oli Riihellä töissä. Armaan isästä ei ole virallista todistetta, mutta isänä pidetään Tuure Kaulasta. Armas meni naimisiin Riihen Mantan tyttären Lindan kanssa. Riihen talo siirtyi syytingillä Lindalle ja Armaalle.

- niskakoski-36.jpg

-- img_2279.jpg

Maija Ristimella, Armas Friman ja hevosen toisella puolen Mikael/Mikko Kuusela. Edessä Armaan tytöt Martta ja Anja Friman. Hevosen nimi on Musta ja koiran Musti. Kuva syksyltä 1939. Kuuselan Mikko ei ollut kirkonkirjoissa eikä minkään viranomaisen tiedossa. Hän ei ollut käynyt mitään koulua eikä osannut lukea ja kirjoittaa. Kun Mikko pyrki naimisiin, niin kaikki tämä tuli ilmi. Piti opetella taidot ja käydä rippikoulu ennen naimalupaa. Mikolla oli heleä nauru, josta hänet muistetaan.

Vasemmalla Riihen Armas Friman yhdessä Martti Kaulasen kanssa.

- img_3043.jpg

-

Linda ja Armas saivat lyhyessä ajassa neljä lasta. Sota toi nuorelle perheelle suuren surun. 

Armas kaatui heti Talvisodan alussa 19.12.1939 Suomussalmella.

 Lindan tytär Maila säilyttää isän ja äidin kuvaa näin. Lindalla on sankariristi puvussaan ja Maila sylissään. Armas-isän kuva on muurin ransilla ja kehyksiin on lisätty sama kuva.

- img_3909.jpg

 

Tosi mielenkiintoinen kuva Talvisodan jälkeen 31.3.1940. Äkäslompoloon hiihtokursseja järjestänyt Gunnar Stenfors eli Stena oli liittynyt vapaaehtoisena talvisodassa Svenska Frivilligkåreniin 3.1.1940. Stena (kersantti) ja ruotsalaiset ylikersantti Sture af Enestam, kersantit G.A. af Enestam, Tore Enochsen ja vapaaehtoinen B. Hanes saivat luvan 30.4.1940 kokeilla koiravaljakon toimivuutta tuntureissa välillä Kolari - Hetta. Matka kulki silloin Äkäslompolon kautta, josta kuva on Riihentalon edestä. Ruotsalaisia vapaaehtoisia osallistui talvisodan loppuvaiheissa yhteensä 8680 miestä toimien Lapin rintamalla ja yhteistyö näkyy jatkuneen vielä sodan jälkeenkin.

- img_4052.jpg

Riihen talon pirttiä 1940-luvun alussa. Kuvassa vasemmalla Sakari Äkäslompolo (Rautio), Kauko Kaulanen, Alli Gardin, Eeva Äkäslompolo ja Eila Äkäslompolo. Riihen Ottu sylissään Anja Friman, Riihen Amanda sylissään Kalevi Friman, takana Irma Äkäslompolo, Milja Kaulanen ja takana Hille Kaulanen.

Kuvan vasemmassa reunassa on pesukomuuti. Sen päällä oli pesuvati ja sisällä likaämpäri. Komuutin oikealla puolen on patakaappi. Piisillä on kahvipannu ja kahvimylly kahvipapujen jauhamiseen. Valo saatiin lyhdystä. Piisin alaosan ympärille on laitettu puukehikko, mikä on aika erikoista.

- niskakoski-13.jpg

Huhtikuussa 1943 Riihen talon maisema oli rauhaisa. Äkäsjoessa on jo kevään merkkejä näkyvissä. Harvinainen kuvakulma Äkäsjoen yli.

- img_6662.jpg

Navetan edessä vasemmalta Ottu Äkäslompolo, Linda Friman ja Ilta Äkäslompolo. Seuraava on Amanda Äkäslompolo eli Riihen Manta, joka ei ole Iltan äiti, vaan saman niminen henkilö kylältä. Hänen oikealla puolellaan Maija Ristimella (m.Gardin) ja Aapo tai Hannes Äkäslompolo. Frimanien lapset edessä Maila (myöh. Alatalo), Martta, Veli Kalevi ja Anja. Vuosi 1943? Kalevilla on lapset Paula, Pentti ja Pirkko. Mailan lapset ovat Pirjo, Jarmo ja Jari.

 

Takaa vas. Linda Friman, Amanda Äkäslompolo ja Riihen Ottu. Edessä Lindan lapsia Kalevi,  Maila ja Martta 1940-luvun lopulla.

- img_4060.jpg

-

- img_8915.jpg

Riihen Amanda Äkäslompolo ja oikealla hänen tyttärensä Linda Friman. Välissä Lindan lapsista Kalevi, Martta, Maila ja sylissä Orvokki (1949?).

Anja Friman Ruotsista lähettämässään kuvassa.

- img_5191.jpg

-

- img_2289.jpg

Vasemmalta Tatu ja Ritva Friman Kuopalta. Sitten Riihen Kalevi, Martta, Linda Friman sylissään Orvokki Viuhkola. Maila Friman (m. Alatalo) ja aviopari Amanda ja Otto Äkäslompolo. Tatu ja Ritva olivat koulun vuoksi Riihellä viikot ja kävivät viikonloppuna tai hyvillä ilmoin hiihtäen kotonaan Kuopalla.

- niskakoski-20.jpg

Elokuussa 1951 Riihen talon tienoo näytti tältä. Heinät ovat vielä sauroilla kuivumassa. Yllästunturi näkyy taustalla vielä ilman laskettelurakenteita.

 

- img_2297.jpg

Riihen Otun hautajaiset heinäkuussa 1952.

- img_4477.jpg

Tässä ilmeisesti Gunnar Stenforsin ottamassa kuvassa ollaan vuonna 1952 viemässä Otto Äkäslompolon ruumista Äkäslompolosta Kolarin kirkkomaalle. Koska erityisesti Äkäslompolo-Hannukainen välinen tie oli kuoppainen, niin Otto oli toivonut pääsevänsä viimeiselle matkalleen veneellä ilman kuoppien röykytystä. Veneessä nykyisen sillan alapuolella seisoo oikealla Markku Kaulanen sauvoin kädessään ja vierellään arkkua asetteleva Pauli Gardin. Markku ja Pauli laskivat arkkuveneellä Hannukaiseen, jossa arkku nostettiin August Raittimon auton kyytiin kirkolle vietäväksi. Taustalla oikealla on opettajapariskunta Eino ja Siiri Saarnio. Tunnetteko varmuudella muita kuvasta? Onko selin oleva Lauri Kaulanen ja keulassa Heino Kaulanen?

 img_5067.jpg

Riihen talon riihi ja taustalla Kellostapulin tunturi.

Maila Friman ja Vilho Alatalo yhdessä ensimmäisessä kuvassaan v. 1955. Maila oli kokin apulaisena savotalla ja Vilho siellä metsätöissä. Vaikka seurustelu oli savotalla kielletty, niin silmäpeliä voi pelata sen verran, että savotan jälkeen mentiin yhteen ja naimisiin v. 1958. Vilholla on jalassaan tyylikkäät riukuvarret, joista katsottiin olevan apua myös tyttöjen hurmaamisessa.

- img_4048.jpg

 

- img_6760.jpg

Riihen talon paakaritupa, jossa leivottiin leivät aina kesäisin tulipalovaaran vuoksi.

 

Linda Friman kahden lapsensa kanssa. Vasemmalla Reijo ja oikealla Orvokki 1950-luvun puolivälissä.

- img_6807.jpg

-

Linda Friman avioitui uudestaan 1955 Kaarlo Pontus Ristimellan kanssa.

 

Linda Friman sai Armaan neljän lapsen lisäksi myöhemmin Orvokin, Reijon ja Annen.

Opettaja kirjoitti tähän Riihen Orvokin kuvaan "Reipas koulutyttö Orvokki 13-kesäisenä.". Orvokin äiti Linda kuoli samana kesänä 1959.

 

- img_2773.jpg

-

Amanda Äkäslompolo ja Marja Gardin vieraana Tammitievassa.

- img_8816.jpg

-

"Annelta jouluna 1971 Railalle." Anne Ristimellan kuva ystävättärelleen Raila Gardinille.

img_5105.jpg

- img_4045.jpg

Tästä Riihen talon pihalta v. 1971 otetusta kuvasta alkoi Mailan putiikin tarina. Maila Alatalo myy keskellä Lapin lakki päässään. Mitään myymälärakennusta ei vielä ollut, vaan avoin toripöytä. Väliajalla tavaroita säilytettiin takana näkyvässä Karhu Uunon pahvikämpässä. Oikealla näkyy Riihen saunan nurkkaa.

 

- img_8834.jpg

Vuonna 1981 liike oli saanut jo pysyviä rakenteita.

 

- img_2600.jpg

Mailan putiikki 22.3.2008 talviasussa. Kellostapulin huippuun paistaa vielä aurinko klo 19 aikaan, mutta pihaan ja kylään on jo laskeutumassa hämärä.

- img_1387.jpg

Riihen sisaruksia juhannusjuhlilla 2010. Vasemmalla Anne Ristimella vierellään Orvokki Tapojärvi.

 

- img_3280.jpg

Jarmo Alatalo on Maila Alatalon poika. Riihen talon Linda ja Armas Friman ovat Jarmon isovanhempia. Tässä Jarmo vaimonsa Hilkan kanssa kyläjuhlissa 27.8.2010.

- img_9009.jpg

Edellisen kuvan Hilkka ja Jarmo Alatalo pyörittävät omistamataan Ylläksen Ykkös Caravania (kuva 5.5.2011).

 

- img_8987.jpg

Jaana ja Jari Alatalo toukokuussa 2011 Mailan putiikissa. Sesongin jälkeen voi hetken hengähtää ja miettiä tulevaa toimintaa. Alatalon pariskunta omistaa Mailan putiikin yhdessä Jarin siskon Pirjon kanssa. Jarmo, Jari ja Pirjo ovat Maila Alatalon lapsia ja töissä sukunsa maalla.