Ylläksen ensimmäinen masto

Kuvan masto oli ns. Wahlbergin tyyppiä, ruotsalainen tyypppikonstruktio, ristikkomasto. Korkeutta 212 m. Samaa tyyppiä, mutta korkeampi masto, sortui myös Ruotsissa, Sunnessa. Ylläksen masto rakennettiin 1968 ja sortui 1970.

Nykyinen masto on jo kolmas. Ylläksen toinenkaan masto ei olisi kestänytTV2-antennia.

Silloin 1960 luvulla ei ollut riittävästi tietoa Ylläksen äärimmäisen ankarista olosuhteista. Masto oli kunnossa, mutta väärässä paikassa! Kunnolliset mittaukset tietokoneen avulla aloitettiin vasta paljon myöhemmin. Olosuhteita on tutkittu säännöllisesti -80-luvun alusta asti. Digitan maston vieressä seisoo sellainen pienempi mastotumpppi, se on tavallaan maailman suurin jääanturi. Ylläksellä on mitattu maston huipussa Suomen epäviralliset tuuliennätykset, yli 60 m/s. Ilmatieteen laitos ei vain kelpuuta sitä tilastoon, ei ole virallinen mittaus ja on 150 m maan pinnasta (standardi 2m ja 10 m).

Sortuminen tapahtui ei pelkästään jään painosta, vaan jään ja tuulen yhteisvaikutuksena. Sotumiseen liittyi hankalia, silloin vähän tunnettuja dynaamisia (värähtely) ilmiöitä. Katastrofi tapahtui illalla 23.11.1970. Silloin asemalla oli vain yksi TV-lähetin ja ULA-lähetykset. Ne saatiin tilapäisin viritelmin toimimaan jo seuraavana päivänä, mutta pienemmällä teholla aseman katolta. Asemarakennus ja lähettimet eivät vaurioituneet. Siellä oli haaverin sattuessa sisällä aseman mekaanikko ja siivoja.
Tunturi on korkea. Uusi masto saatiin vasta seuraavana kesänä. Nykyiseen n. 150 m mastoon kertyy jäätä säännöllisesti n. 100-150 tonnia.
Harusköysiin myös muodostuu siipimäinen jääparta, painoa on paljon. Mastosta myös irtoaa jäätä, siksi maston juurella on vaara-aluekyltit ja aitaa ympärillä. Ylläksen katastrofi vei mastotietoutta eteenpäin paljon. Myös jäätutkimusta kehiteltiin; pari tohtoriakin tehtiin....Ylläs on kuuluisa paikka alan piireissä (jää ja mastot)

Lähde: YLE Teknologia