Anja Annikki Ristimella o.s. Lahdenperä 24.11.1939-2017

Katso tästä kuvia Anjan elämästä sekä perheen ja suvun kuvia.

Takametsien tukkikämppäkokista matkailuyrittäjäksi tunturiin

Anja syntyi poromiehen tyttäreksi Muonion Ojajärvelle toiseksi nuorimpana viisilapsiseen katraaseen. Alakoulun hän kävi 30 km päässä Kangosjärvellä, aikana, jolloin ei joka viikko kotona käyty, vain muutaman kerran lukukaudessa. Matka taittui hiihtäen, polkupyörällä ja joskus jopa hevosen kyydissä, kun teitä ja autoja ei ollut. Jatkokoulun hän kävi Ylimuoniossa, Muonion pohjoiskolkassa.
Liikunnallinen ja hyvä oppilas haaveili opinnoista Torniossa, mutta sen ajan tyttöjä ei ”kannattanut” kouluttaa. Isänsä pestasi Anjan tukkikämpälle kokiksi. Pesti oli kova, ankara ja työteliäs karuissa oloissa.


Anja avioitui 1958 äkäslompololaisen Olavin kanssa kylään, jossa oli orastavaa matkailua. Savottakämpiltä hankittu kokin koulutus vei ruuanlaittajaksi Kaulasen Toivon kautta Kruunumajalle, josta 1968 Haldoy-Klubbenin Haronmajalle, jota hän hoiti eläkepäiville asti.
Anjalla olikin 1970-luvulla useampia majoja, joihin kuului ruokahuolto. Haronmaja, Krununmaja ja Kappimaja. Kodistakin oli tullut maatilamatkailukohde, jota pyöritettiin Ojalan kotimajoitus-toiminimen alla. Työtä varmasti riitti, kun lapsia oli neljä, karjaa navetassa ja majoilla ruokahuolto hoidettavana.

(Alla olevan kuvan Anjasta on ottanut hänen poikansa Urpo Ristimella)

Vuonna 1989 luovuttiin karjasta ja navetan paikalle nousi Äkässolmun majoitus- ja ravintolarakennus. Aikaisemmin lounas- ja täysihoitoruokailut järjestettiin kodin keittiössä olohuoneen toimiessa ruokailuhuoneena. Nyt käytössä olivat 60 hengen ruokasali ja kunnon keittiö. Näin Anjan pitkäaikainen haave toteutui. Äkässolmun keittiöstä lähtikin ruoka lukuisille majoille niin pienille ryhmille kuin isompiin tilaisuuksiin kuten esimerkiksi Luontokeskus Kellokkaan avajaistilaisuuteen 1995.
Anja rakasti kalastusta, marjastusta ja kasvisten viljelyä. Emännän harrastus toi lähiruokaa Äkässolmun keittiöön. Äkäslompolon Elsa oli Anjan kalakaveri numero yksi, sen jälkeen kun Olavi kuoli vuonna 1998.


Lukeminen oli Anjalle tärkeä ajanviete, minkä ansiosta hän omistikin suuren määrän kirjoja. Televisiosarja Kauniit ja rohkeat oli hänelle niin tärkeä, että sen aikana työt saivat odottaa. 1990-luvun lamasta Anja selvisi periksi antamattoman luonteensa ansiosta. Iloisen, palvelualttiin ja asiakkaistaan huolehtivan emännän periaate oli, että yksittäinenkin asiakas palvellaan siinä missä isto ryhmät. Mottona Anjalla oli, että penni on miljoonan alku ja pienistä puroista kasvaa iso joki.


Anja sai Äkässolmun tuottavaksi ja vankaksi yritykseksi, mutta se vaati ison uhrauksen. Aivoinfarkti pysäytti ja toipumiseen meni vuosia. Vuonna 2004 Anja luovutti yrityksensä nuorimmalle pojalleen. Aivoinfarkti jätti pahat arvet muistiin, minkä vuoksi hän vietti neljä viimeistä vuottaan Kolarissa palvelutalon Tannan dementiaosastolla. Viimeisenä elinvuotenaan hän löysi iloisen, nauravan ja laulavan itsensä.


Kevyet mullat Anjalle!
Helena Ollila (Anjan tytär)